Yleistä työpaikkakiusaamisesta

Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan työpaikkakiusaamisen kustannukset ovat ”äärimmäiset laajat”. Mikäli työpaikoillaan kiusattuja työntekijöitä todella on 100 000 joka ikinen päivä, kuten kyselytutkimukset osittavat, niin hinta on todellakin kova.

”Kiusa se  on pienikin kiusa” -periaatteella kiusaaminen voikin äkkiä muuttua ”Suuret ne ovat pienenkin kiusan kulut” -lauselmaksi. Ilkeiden sanojen lunnaat ovat kalliit. Kiusaamisen seurauksena nimittäin kasvavat sairauspoissaolot. Jokaisen poissaolopäivän hinta on työterveyslaitoksen mukaan noin 350 euroa.

Lisäksi yritys voi joutua negatiivisen julkisuuden kohteeksi, jolloin yrityksen maine heikkenee. Kaiken kukkuraksi yritys voi joutua ratkoman ongelmiaan pitkäaikaisissa oikeusprosesseissa.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Työkaluja esimiehille

Työterveyslaitos on tutkinut työpaikkakiusaamista pitkään ja tehnyt ongelmasta laajoja kartoituksia. Tämän tuloksena on syntynyt esimiehille tarkoitettu verkkovalmennus –ohjelma  nimeltä Työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi. Se antaa esimiehille uusia työkaluja kiusaamiseen ja sen ehkäisyyn puuttumiseen.

Vanhempi konsultti Antti Soikkanen korosti esimiesosaamista Työterveyslaitoksen tiedotteessa lokakuussa 2018 näin:

– Olisi erittäin kannattavaa vaikuttaa esimiesten osaamiseen ja työkulttuuriin proaktiivisesti ja tulevaisuus mielessä pitäen.

Soikkanen sanoo, että Työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi –ohjelma on muokattu niin, että esimiehet voivat itse pohtia omaa toimintaansa ja käyttäytymistään suhteessa kiusaamiseen. Videoaineistoon voi tarttua milloin tahansa, joten apua akuuttiin tilanteeseen voi löytää silloinkin, kun sitä tarvitaan nopeasti.

Puuttuminen on vaikeaa

Kiusaamiseen puuttuminen ei ole kenellekään helppoa. Työpaikoilla arastellaan puuttua asiaan, koska se on niin tunteita herättävä ja arkaluonteinen aihe. Pelko tilanteen hallitsemattomuudesta pelottaa esimiehestä usein niin, että hän mieluummin pistää päänsä pensaaseen eikä halua nähdä koko tilannetta.

Työterveyslaitoksen tekemän kyselyn mukaan puolet esimiehistä ja lähes saman verran työntekijöistä katsoo, ettei asia (kiusaamiseen puuttuminen) kuulu heille.

Kiusatun pitäisi kuitenkin voida luottaa siihen, ettei häntä jätetä yksin, ja että hän voi saada tilanteessa apua. Esimieheltä tilanne vaatii taitoa ja rohkeutta, rauhallisuutta ja inhimillistä ymmärrystä ihmissuhteista.

– Työyhteisössä on erilaisia tahoja, joihin kiusaamisesta voi olla yhteydessä. Meidän suosituksemme on, että ensimmäisenä oltaisiin kuitenkin yhteydessä asiaa koskevan henkilön kanssa, sanoo vanhempi konsultti Antti Soikkanen.

Kiusaaminen on pitkäkestoista

Työsuojeluviranomaisten keräämien tietojen mukaan kiusattujen ihmisten tekemisiä mitätöidään, heitä alistetaan, loukataan ja kohdellaan huonosti. Kiusaaminen ei ole yleensä satunnaista, vaan se jatkuu pitkään.

Kiusatun maine heikkenee, hänen mielenterveytensä voi järkkyä, hänen kommunikointinsa työyhteisön muiden jäsenten kanssa voi estyä kokonaan. Seuraukset ja kiusaamisen tavat työelämässä ovat hyvin samanlaiset kuin lasten vastaavat kouluissa.

Nyrkkisäännöt nujertamiseen

Työpaikkakiusaamisen lopettamiseksi on pidetty palavereja, puheita ja kirjoitettu oppikirjoja, mutta vuodesta toiseen aiheesta joudutaan työelämässä kuitenkin vääntämään. Esimerkiksi hyvinvointialojen liiton Pron jäsenistä 15 prosenttia ilmoittaa (2017) kokeneensa kiusaamista ja häirintää työpaikallaan.

Nollatoleranssi kiusaamisessa voidaan julistaa helposti tavoitteeksi, mutta pelkkä julistus ei yleensä riitä tavoitteeseen pääsemisessä. Siihen tarvitaan kaikkien sitoutuminen ja hyvä tahto.

Prossa on laadittu 6-kohtainen nyrkkisääntökokoelma kiusaamisen nujertamiseksi. Sitä voidaan noudattaa ja ihan yhtä hyvin muissakin organisaatiossa. Alla pääkohdat säännöistä:

Pelisäännöt

Työpaikalla on säännöt, joissa kerrotaan mikä on sallittua ja mikä ei. Säntöjen rikkojia varten on selkeät rangaistukset alkaen huomautuksesta päätyen työsuhteen purkuun.

Vastuu

On nimetty henkilöt, joiden työkuvaan kuuluu häirinnän ja kiusaamisen ennaltaehkäisy, epäkohtiin puuttuminen ja asiasta tiedottaminen.

Valvonta

Selvitetään säännöllisesti koetaanko kiusaamista. Tulokset kerrotaan avoimesti. Häirintätapauksiin puututaan ja tuloksia seurataan.

Sitoutuminen

Jokaisen työntekijän on sitouduttava sääntöjen noudattamiseen. Yrityksen ylin johto korostaa omaa sitoutumistaan ja pelisääntöjen merkitystä.

Yhteistyö

Henkilöstön edustajat, esimiehet, työterveydenhuolto ja henkilöstöhallinto toimivat yhteistyössä kiusaamisen ehkäisyssä.

Hyvä mieli

Työnantaja asettaa yhdessä työntekijöiden kanssa tavoitteet, aikataulun ja toimenpiteet kiusaamisen poistamiseksi. Henkilöstö juhlii yhdessä, kun kiusaaminen ja häirintä on kukistettu!

Milloin on aihetta juhlaan?

Työterveyslaitos antaa vihjeen siitä milloin on juhlan paikka. Nollatoleranssi on saavutettu, kun:

• Johto viestittää, että minkäänlaista häirintää tai kiusaamista ei hyväksytä.
• Kiusaamista kokeva ottaa asian puheeksi.
• Jokainen työyhteisön jäsen nostaa epäasiallisen kohtelun ja kiusaamisen puheeksi ja puuttuu siihen sitä havaitessaan tai siitä kuullessaan.
• Esimies puuttuu tilanteeseen asianmukaisesti ja viivytyksettä saatuaan tiedon kiusaamiskokemuksesta ja -havainnosta.

Häirintää eri muodoissaan

Uhka ja väkivalta

Työturvallisuus

Henkilöstön perehdyttäminen